1/2009
Yritykset luottavat yhä Venäjään | OmistajaOnline.fi
Yritykset luottavat yhä Venäjään
Venäjälle lähteneet Fortum, Itella ja Sponda uskovat vakaasti, että talouskriisin hellitettyä peruspalvelujen kysyntä kasvaa taas kohisten Venäjän markkinoilla.
Keväällä 2008 Fortum osti Uralin ja Länsi-Siperian kaasun- ja öljyntuotantoalueilla toimivan sähkö- ja lämpöyhtiön TGC-10:n. Noin 2,5 miljardin euron yrityskauppa on yksi suurimmista suomalaisyhtiöiden tekemistä investoinneista ulkomailla kautta aikojen.
- Syyt, miksi Fortum hakee kannattavaa kasvua Venäjältä, ovat ilmeiset. Maa on maailman neljänneksi suurin sähkömarkkina, joka on asteittain vapautumassa. Ennen taantumaa sähkön kysynnän kasvu oli 5-7 prosenttia vuodessa, mikä on iso luku toimialallamme, Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius perustelee.
Sähkökauppa vapautuu asteittain
Venäjän sähkömarkkinoista Fortumilla on jo runsaan vuosikymmenen kokemus. Ensimmäinen suora sijoituskohde oli Pietarin alueen sähköyhtiö Lenenergo, jonka kautta Fortum tuli mukaan Pietarin, Karjalan ja Kuolan alueella toimivaan sähkön- ja lämmöntuotantoyhtiöön TGC-1:een. TGC-1:stä Fortum omistaa edelleen hieman yli 25 prosenttia, mutta nykyisestä sähkön siirtoyhtiöstä Lenenergosta Fortum luopui vuonna 2007. Sekä TGC-1 että TGC-10 ovat tuotantoyhtiöitä ja ne myyvät tuottamansa sähkön tukkumarkkinoille ja muutamille suurasiakkaille.
- Keskitymme Venäjällä sähkön tuotantoon, Lilius sanoo. Strategiseen valintaan vaikuttavat Venäjän linjaukset sähkömarkkinoiden uudistamisesta. Sähkön tukkumarkkinoiden on määrä vapautua kilpailulle asteittain vuoteen 2011 mennessä. Kuluttajamarkkinoilla vastaavan pitäisi tapahtua vuoteen 2016 mennessä. Lilius uskoo vakaasti, että kilpailun vapauttaminen etenee suunnitellusti sekä aikataulun että sisällön osalta.
- Venäläiset päättivät jo vuonna 1999, että sijoittajien houkuttelemiseksi sähkömarkkinat vapautetaan. Kymmenessä vuodessa maassa on viety läpi maailman ehkä mullistavin uudistus, ja kehitys jatkuu.
- Sähkömarkkinoiden uudistus Venäjällä on ollut huomattavasti määrätietoisempaa ja helpommin ennakoitavaa kuin vastaava kehitys Euroopan unionissa, Lilius vertaa.
Investoijan oikeuksia kunnioitetaan
Öljyn- ja kaasuntuotannossa ulkomaiset yritykset ovat kuitenkin kokeneet Venäjällä arvaamattomia käänteitä ja joutuneet jopa vetäytymään investoinneistaan.
Lilius muistuttaa, että tilanne sähköntuotannossa on erilainen. Kasvavan sähkön kysynnän tyydyttäminen edellyttää mittavia investointeja tuotantoon, joiden toteuttamiseen tarvitaan ulkomaisia yhtiöitä.
- Rakennamme voimalaitoksia Venäjällä venäläisille ja tuotamme markkinoille sähköä pääasiassa maakaasusta. Emme siis vie maasta luonnonvaroja ulos. Venäläiset tietävät, että investointeja tarvitaan. He myös tietävät sen, ettei kukaan investoi sähköntuotantoon, jos sijoittaja ei saa vastikkeeksi tuottoa.
Venäjä on määritellyt strategisesti tärkeät toimialat, joilla omistusasioita tarkastellaan muita aloja tarkemmin.
- Tiesimme alun perin, että sähköntuotanto ei ole tällainen strateginen ala ydinvoimaa ja suurimpia vesivoimayhtiöitä lukuun ottamatta.
Mikael Liliuksella ja Fortumilla on nyt näytön paikka. Kalliiksi arvioitu investointi venäläiseen sähköyhtiöön TGC 10:een pitäisi saada hyvin tuottavaksi ja kannattavaksi.
Sähkön kulutus notkahti
Talouden notkahdus on vähentänyt sähkön kulutusta myös Venäjällä.
- Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sähkön kulutus laski 20 prosenttia TGC-10:n toisella keskeisellä toimialueella Tseljabinskissa, jossa on paljon metalli- ja muuta raskasta teollisuutta. Sen sijaan Tjumenin öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla kulutus kasvoi joitakin prosentteja.
- Energiasektori on myös tulevaisuudessa tärkeä toimiala Venäjällä. Öljyä ja kaasua pumpataan ja viedään ulkomaille - myös silloin, kun hinnat ovat alhaiset. Siksi TGC-10:n toimialueella on paljon pitkän tähtäimen potentiaalia.
Liliuksen mukaan viime kuukausien kysynnän laskun vaikutuksia voidaan torjua tehostamalla TGC-10:n toimintaa. Yrityskaupan yhteydessä tehostamispotentiaaliksi arvioitiin 30 miljoonaa euroa, mutta sittemmin lukua on nostettu 100 miljoonaan euroon.
- Mukana on perinteistä kulujen karsintaa, laitteiden tehokkaampaa käyttöä ja polttoaineiden järkevämpää hankintaa. Myös energiahukan vähentäminen tuotantoprosessin eri vaiheissa ja siirrossa tuo säästöjä.
Yritysostot ovat aina haasteellisia ja erityisen haasteellisia maissa, joissa yrityskulttuuri poikkeaa kotimaisista toimintatavoista. Liliuksen mielestä ostetun yrityksen haltuunotto Venäjällä vaatii ennen kaikkea fyysistä läsnäoloa.
- Yritysostoja ei hoideta kiertokirjeillä, vaan siellä on oltava tiiviisti läsnä. TGC-10:ssä on tällä hetkellä töissä noin 50 ei-venäläistä fortumlaista. Yksi tiimi vastaa hallinnollisesta haltuunotosta, toinen siirtää yhtiöön operatiivista osaamista ja kolmas vie läpi investointiohjelmaa.
- Tuomme ennen muuta oman osaamisemme sähkön tuotannossa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Samalla on muistettava, että TGC-10:ssä on erittäin osaavaa henkilöstöä.
Lähiaikoina ei uusia yritysostoja
Venäjällä henkilösuhteet ovat liiketoiminnan onnistumisen kannalta erityisen tärkeitä asioita. Myös yhtiön toimitusjohtajalta vaaditaan sitoutumista. Lilius sanoo käyvänsä Venäjällä suunnilleen kerran kuukaudessa.
- Olemme luoneet henkilösuhteita Venäjälle koko 2000-luvun. Itse käytän eniten aikaa yhteydenpitoon Moskovan päättäjien kanssa, mutta myös paikalliset kuvernöörit ovat erittäin tärkeitä henkilöitä.
Lähivuosina Fortum keskittyy TGC-10:n investointiohjelmaan. Uusia yritysostoja ei ole Liliuksen mukaan suunnitteilla Venäjällä.
- Tulevien vuosien aikana emme ole yhtä kasvuhakuisia. Nyt on näytön paikka, että saamme yritysoston hyvin haltuun. Haluamme näyttää, että TGC-10:stä tulee hyvä ja kannattava osa Fortumia.
Moskovan keskusta on kasvanut vauhdilla viime vuosien aikana. Kallein ja kunniahimoisin rakennushanke on Federation Tower, jonka korkeampi torni nousee 354 metriin.
Itella kertaponnistuksella markkinajohtajaksi
Itella teki suuren harppauksen Venäjän logistiikkamarkkinoille keväällä 2008, kun suomalaisyhtiö osti runsaalla 200 miljoonalla eurolla 90 prosentin osuuden venäläisestä logistiikkakonserni NLC:stä. Yhtiön on määrä siirtyä kokonaan Itellan omistukseen vuoden 2010 lopussa.
Itellan konsernijohtaja Jukka Alho on tyytyväinen kauppaan. NLC on hänen mukaansa hyvässä kunnossa oleva ja ammattitaitoisesti johdettu logistiikkayhtiö, jolla on käytössään 600 000 neliön varastotilat ja kattava kuljetusverkosto eri puolilla Venäjää.
- NLC:llä on varastologistiikassa markkinajohtajan asema Venäjä. Keskeinen asiakasryhmä ovat päivittäistavara-, elektroniikka- ja lääkealan kansainväliset yhtiöt.
- Yrityskauppa oli nopein tapa kaapata merkittävä osuus Venäjän logistiikkamarkkinoilla. Esimerkiksi suuret kansainväliset kilpailijat ovat vasta rakentamassa verkostoaan maassa. NLC:n logistiikkakeskusverkosto ulottuu Moskovan lisäksi kuuteen Venäjän suurkaupunkiin.
Osa Itellan Itämeri-strategiaa
Itella-konserniin kuuluva Itella Logistiikka on parin viimeisen vuoden ajan perustanut omaa logistiikkatoimintaa Venäjälle. Moskovassa ja Pietarissa toimivat Itellan logistiikkakeskukset yhdistetään osaksi NLC:tä. Yhtiön uusi nimi on Itella-NLC.
- Venäjälle laajentuminen on osa Itellan strategiaa, jonka mukaan panostamme liiketoiminnan monipuolistamiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen Itämeren alueella. Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä muodostavat luonnollisen kokonaisuuden, jossa monet kaupan keskusliikkeet ja palvelualan yritykset toimivat.
Kansainvälisten yhtiöiden ohella suomalaiset yritykset ovat tärkeä kohderyhmä Venäjällä. Alho uskoo, että esimerkiksi pk-yritysten kynnys lähteä Venäjälle madaltuu, kun logistiikassa on mahdollisuus käyttää tutun Itellan palveluja.
Vähintään 5-10 vuoden tähtäin
Alho korostaa, että Venäjälle lähtevällä yrityksellä pitää olla viiden, mielellään kymmenen vuoden tähtäin toiminnan kehittämisestä. Päivittäistavaroiden logistiikassa talouden laskusuhdanne on toistaiseksi näkynyt suhteellisen vähän.
- Rahoituskulujen nousu ja ruplan arvon heikkeneminen vaikuttavat myös meihin, mutta operatiivisen toiminnan kannattavuuteen talouskriisillä ei ole ollut toistaiseksi vaikutuksia. Alhon mukaan Itella-NLC joutuu kuitenkin varautumaan tänä vuonna kysynnän vähenemiseen.
- Varmuuden vuoksi toimintaa tehostetaan ja pöydällä olleet laajennussuunnitelmat laitetaan toistaiseksi jäihin.
Pitkän aikavälin näkymät eivät ole kuitenkaan muuttuneet. Alho uskoo, että tilapäisen notkahduksen jälkeen logistiikkapalvelujen kysyntä kasvaa edelleen.
- Laskusuhdanteessa vahvat toimijat voivat vahvistaa entisestään asemiaan. Tulevaisuudessa laadukkaista logistiikkapalveluista on huutava pula Venäjällä. Tämä on vasta avautuva markkina.
Kiinteistöjä Pietarissa ja Moskovassa
Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on laajentunut viime vuosina vauhdilla Venäjälle ja omistaa nyt neljä toimistotaloa Pietarissa ja Moskovassa, kaksi kauppakeskusta Moskovan ympäristössä, logistiikkakeskuksen lähellä Pietaria sekä kaksi logistiikkakäyttöön sopivaa tonttia Pietarin ja Moskovan läheisyydessä.
- Spondalla on tällä hetkellä Venäjällä noin 260 miljoonan euron sijoituskanta, mikä on noin yhdeksän prosenttia yhtiön taseesta. Venäjän sijoitusten osuus Spondan taseesta on määritelty 10-20 prosenttiin eli alamme olla tavoitteessa, Venäjästä vastaava Spondan liiketoimintajohtaja Sirpa Sara-aho sanoo.
Tällä hetkellä suomalaisyhtiö aikoo keskittyä olemassa olevien kohteidensa kehittämiseen. Sara-ahon mukaan uudet hankinnat eivät ole ajankohtaisia kiinteistömarkkinoiden nykyisessä turbulenssissa.
- Sponda ei aio tänä vuonna tehdä uusia investointeja. Osittain tämä johtuu rahoitustilanteesta, osittain siitä, että on huono aika tietää, koska kauppoja kannattaisi tehdä.
- Itse olen sitä mieltä, että kiinteistöjen hinnat laskevat edelleen. Rahoitusmarkkinoiden tilanne ei ole parantunut. Myyntiin tulee vielä kiinteistöjä, kun epätoivoiset kehitysyhtiöt yrittävät päästä niistä eroon.
Tämän vuoden tavoitteisiin kuuluu rakennusluvan saaminen suunnitelluille logistiikkakeskuksille.
- Näin olemme valmiita, kun markkinatilanne muuttuu taas paremmaksi. Venäjän talouskriisi aiheuttaa paineita vuokratason alenemiselle. Kriisin myönteisiin puoliin kuuluu Sara-ahon mukaan se, että pilviin kohonneet kiinteistöjen ja tonttien hinnat sekä rakennuskustannukset laskevat.
- Kuplan puhkeaminen tekee kaiken kaikkiaan hyvää Venäjän kiinteistömarkkinoille.
Itellan toimitusjohtaja Jukka Alho sanoo, että Venäjälle lähtiessä yrityksellä pitäisi olla viidenkymmenen vuoden tähtäin toiminnan kehittämisessä.
Teksti Matti Remes
Kuvat Seppo Saarentola