2/2006
Tilintarkastuslaki uudistuu | OmistajaOnline.fi
Tilintarkastuslaki uudistuu
Tilintarkastuslaki uudistuu EU:ssa alkukesällä päätetyn tilintarkastusdirektiivin mukaiseksi. Hallitusneuvos Marja-Leena Rinkineva KTM:stä sanoo, että Yhdysvaltain ja EU:n pörssiskandaalit ovat direktiivin uudistuksen lähtökohtana. Niin sijoittajat kuin yhteiskuntakin vaativat tilinpäätöksiltä parempaa uskottavuutta ja luotettavuutta.
EU:n tilintarkastusdirektiivi on luonteeltaan minimisäännöstö, josta voi poiketa tiukempaan suuntaan. Se ei liioin ole yhtä luettelomaisen tarkka kuin amerikkalaissäännökset, mutta samankaltainen ero on myös kirjanpitosäännöksillä Atlantin eri puolilla. Euroopassa määritellään toimintaperiaatteet, kun amerikkalaiset tekevät "keittokirjaa".
Suomen tilintarkastuslakiuudistus järeyttää entiseen verrattuna tilintarkastajan raportointivelvollisuutta, laadunvarmistusta ja valvontaa sekä täsmentää riippumattomuus- ja jääviysvaatimuksia.
Tilintarkastusalaa ryhditetään entisestään lakisääteisillä jatkuvan koulutuksen ja säännöllisen laaduntarkastuksen velvoitteilla. Sen sijaan tilintarkastajalta ei kielletä myös muiden palveluiden tarjoamista tarkastamalleen yritykselle, kunhan hän pitää huolta, ettei riippumattomuus vaarannu. Tarkastamansa voittoa tuottavan yrityksen osakkeita tilintarkastaja ei saa omistaa.
Tiukimmat vaatimukset koskevat tilintarkastusta nk. yleisen edun kannalta merkittävissä yhteisöissä eli yrityksissä, joiden arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteina sekä luottolaitoksissa ja vakuutusyhtiöissä.
Tilintarkastajille tulee mm. pakollinen rotaatio. Vastuullinen tilintarkastaja on vaihdettava seitsemän vuoden välein, mutta tilintarkastusyhteisö voi säilyä entisenä. Tilintarkastajat joutuvat myös vuosittain kirjallisesti vahvistamaan riippumattomuutensa.
Tarkastusvaliokunnatkin velvoitteineen sisältyvät uuteen säännöstöön, mutta yhtiö voi myös päättää, että valiokunnalle kuuluvat tehtävät hoitaa jokin muu yhtiön lakisääteinen elin, käytännössä hallitus.
Maallikkojen aika on ohi
Historiallinen muutos on luopuminen kokonaan maallikkotilintarkastuksesta. Tulevaisuudessa tilintarkastajina voivat toimia vain auktorisoidut tilintarkastajat eli kauppakamarien hyväksymät HTM- ja Keskuskauppakamarin hyväksymät KHT-tilintarkastajat ja heidän yhteisönsä.
- Maallikkotilintarkastaja voi olla miten hyvä tahansa, mutta itse maallikkoajatus ei enää täytä tilintarkastukseen kohdistuvia vaatimuksia, Rinkineva sanoo.
Muutoksen vastineeksi pienet yritykset vapautetaan tilintarkastusvelvollisuudesta. Lakiesityksessä raja-arvoiksi on määritelty 100 000 euron tase, 200 000 euron liikevaihto ja keskimäärin kolme työntekijää tilikaudella. Jos kaksi näistä ylittyy, laki velvoittaa tilintarkastuksen tekemiseen.
Raja-arvoista oltiin lausuntokierroksella monta mieltä ja keskustelu jatkunee vielä lain eduskuntakäsittelyssä.
- Pienissäkin yrityksissä kannattaa silti harkita tarkkaan tilintarkastajan hyöty, vaikkei laki sitä edellyttäisikään, Rinkineva muistuttaa.
Auktorisoitu tilintarkastaja vaaditaan tulevaisuudessa myös asunto-osakeyhtiössä, jossa on vähintään 30 asuntoa.
Uuden tilintarkastuslain odotetaan tulevan voimaan ensi vuoden aikana.
Riitta Hildén