Online Extra 2002
Online Extra 2002 | OmistajaOnline.fi
Ministeriö ja markkinat kohtasivat
Kauppa- ja teollisuusministeriön omistajapolitiikan yksikkö järjesti laatuaan ensimmäisen tapaamisen analyytikoiden kanssa. Tilaisuudessa kerrattiin omistajapolitiikan periaatteet ja vastattiin analyytikoiden kysymyksiin. KTM:n tavoitteena on jakaa jatkossa entistäkin avoimemmin ja täsmällisemmin tietoa valtion omistajapolitiikasta.
24.6.2002
Omistajapolitiikan yksikön johtaja Markku Tapio korosti, että eduskunnan myöntämät yhtiökohtaiset myyntivaltuudet on annettu käytettäviksi ao. yhtiön toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Toisin sanoen, kun osakkeiden myynti on valtion ja yhtiön etujen mukaista ja markkinaolosuhteet ovat kohdallaan, valtuuksia on järkevää myös käyttää.
Valtion omistajapolitiikan seurauksena valtionyhtiöt ovat viime aikoina vahvistaneet merkittävästi pääomarakennettaan, ja omistusjärjestelyt ovat myös parantaneet yhtiöiden kustannustehokkuutta.
Valtion osinkotulot ovat viime vuosina myös lisääntyneet. Valtio pyrkii tehostamaan omistamiensa yhtiöiden osinkopolitiikkaa, ja tavoitteena on, että yhtiöt maksavat toimialallaan vertailukelpoista osinkoa.
Ylijohtaja Samuli Haapasalo liikenne- ja viestintäministeriöstä painotti, että valtio on liikkeellä pitkän tähtäimen institutionaalisena sijoittajana. Omistuksille haetaan arvonnousua, joten valtio ei siinä suhteessa eroa muista pitkäjänteisistä sijoittajista. Haapasalo muistutti, että jos valtiolla on omistajana jotain muita tavoitteita, niitä toteutetaan vallitsevan markkinaregulaation mukaan.
Valtio ei puutu hallituksen ja toimivan johdon työhön
Neuvotteleva virkamies Pekka Timonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä kertoi valtion tavoitteista corporate governancen suhteen. Hänen mukaansa valtio pyrkii omistajana johdonmukaisiin ja ennustettaviin ratkaisuihin sekä toimimaan mahdollisimman avoimesti.
Valtio pyrkii vuorovaikutukseen muiden omistajien kanssa. Ensisijainen vaikutuskanava on yhtiökokous. Valtio ei myöskään puutu yhtiön hallituksen ja toimivan johdon työhön.
Timonen korosti, että valtio edistää omistaja-arvon kehittymistä.
Pitkäjänteinen omistaja-arvon kasvattaminen tapahtuu parhaiten, kun omistajat ottavat huomioon kaikki sen kasvattamisen kannalta tärkeät etutahot.
Hallitusten kokoonpano on valtion näkökulmasta erittäin keskeinen osa corporate governancea. Yhtiöiden hallituksilla on oltava monipuolista kokemusta ja näyttöä liikkeenjohdon osaamisesta. Hallituspalkkioiden tulee olla valtionyhtiöissä kilpailukykyisiä pörssiyhtiöiden yleistasoon nähden.
Uutta kannustinmallia kehitetään
Timonen painotti, että valtio ymmärtää toimitusjohtajan ja avainhenkilöiden palkitsemisen tärkeyden, ja että yhtiöissä sovelletaan mm. optiojärjestelmiä. Valtio on myös osallistunut aktiivisesti keskusteluun kannustinjärjestelmistä, ja tavoitteena on kehittää kannustimille entistä selkeämpi, avoin malli, joka korostaisi pitkäjänteisen kasvun tärkeyttä ja sitouttaisi avainhenkilöt yli option ansainta-ajan. Optioita ei pidetä kuitenkaan toimivana välineenä koko henkilöstölle.
Valtio-omistajaan liittyvä arvostusongelma on Timosen mukaan tiedostettu, mutta se ei normaalisti vaikuta omistajapolitiikkaan. Omistusjärjestelyjen yhteydessä saatetaan eräänä tavoitteena pitää myös osakkeen likviditeetin parantamista.
Analyysijohtaja Pekka Spolander Evli Pankista kertoi, että analyytikoita useimmiten askarruttaa, onko valtiolla omistajana myös jokin muu intressi kuin omistaja-arvon maksimointi. Spolander toivoi, että KTM tiedottaisi aktiivisemmin, jos sillä on selkeä intressi jonkin yhtiön suhteen. Tällaisiin intresseihin viittaa juuri se, että eduskunta on edelleen jättänyt valtion omistukselle alarajoja.
Spolander korosti myös aktiivisen tiedottamisen tärkeyttä, kun jokin prosessi on käynnissä. Koska poliittinen päätöksenteko saattaa muodostaa yllätyselementin, valtio voisi pitää esillä faktoja ja puhua niiden puolesta. Avoimuus ja johdonmukaisuus ovat tarpeen erityisesti kriisitilanteissa.
Corporate governancessa oikea suunta
Valtio on Spolanderin mukaan menossa corporate governancessa selkeästi oikeaan suuntaan. Esimerkiksi hallintoneuvostojen poistaminen on iso, merkittävä askel. Myös omistajan ja yhtiön roolit ovat kirkastuneet. Muiden sijoittajien on hyvä muistaa, että valtio ei voi aina toimia silmänräpäyksessä.
Ministeriön on tärkeää perustella roolinsa eri yhtiöissä. KTM:n edustajat totesivat, että Fortumilla ei ole energiapoliittisia tehtäviä sinänsä, mutta yhtiön tulevaisuutta harkittaessa pidetään energiapoliittiset kysymykset mielessä. Työllisyyspolitiikka ei ole enää keskeinen vaikutin omistajapolitiikassa, vaan ennen kaikkea pyritään yhtiöiden kannattavuuteen.
Myyntivaltuudet antavat mahdollisuuden nopeisiin liikkeisiin
Tilaisuudessa kysyttiin myös, haetaanko aktiivisesti ratkaisuja niille yhtiöille, joiden osakkeisiin on jo täysi myyntivaltuutus. KTM:n edustajat korostivat, että hakemalla etukäteen myyntivaltuuksia on haluttu ennalta varata mahdollisuus nopeisiin ratkaisuihin.
Valtiolla ei ole enää strategisen omistuksen tarvetta niissä yhtiöissä, joiden osakkeista on mahdollisuus luopua kokonaan. Hakemalla valtuudet etukäteen vältytään Kemiran tapauksen kaltaisilta tilanteilta, jolloin konkreettisia kauppoja joudutaan viemään eduskunnan käsiteltäväksi. Jos valtuudet ovat jo olemassa, voi hallitus toimia nopeammin ja tehokkaammin.
Valtio analysoi tilannetta tapauskohtaisesti arvioidessaan sopivaa hetkeä yhtiön osakkeiden myyntiin. Yleensä omistuksia ei myydä hinnalla, joka on alle substanssiarvon, mutta näin on joskus tehty yhtiön kokonaiskehityksen vuoksi. Listaamattomista yhtiöistä on usein järjestetty kaikille avoin tarjouskilpailu oikean hintatason selvittämiseksi.
Valtion omistukset keskitetään aikanaan
Valtion omistajuuden keskittäminen tulee todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin eteen. Ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa enää ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tavoitteena on löytää selkeästi tehokas ja toimiva ratkaisu.
Pekka Spolander kertoo, että analyytikkotilaisuus vastasi hyvin hänen odotuksiaan.
- Ymmärrän, että valtio ei voi kertoa mitään kovin konkreettista, sillä silloin mentäisiin jo yksityiskohtiin yhtiötasolla. Oli hyödyllistä nähdä ja tavata omistajapoliittista työtä tekevät ihmiset, ja tilaisuudessa tuli hyvin kerrattua valtion näkökulma asioihin.
Katja Ahoniemi